Tämä on yksi teksti aivan sieltä ensimmäisistä korteistani, siihen kiteytyy oikeastaan ihmisen koko onnellisuuden ydin.
Tehdessäni mielenterveystyötä havaitsin, että ihmiset kaipasivat paljon kannustavaa, lohduttavaa, välittävää ja toivoa herättävää puhetta. Tästä ajatuksesta syntyi Joel Jyrinki Kortit.
Aloittaessani korttimyyntiä vuonna 2011, sisustusliikkeet olivat ensimmäisiä asiakkaitani. Silloin tekstillisien korttien tekijöitä oli kuulemma varsin vähän. Olin myös miehenä harvinainen näky runokortit kädessä esittelemässä niitä sisustusliikkeissä. Nyt yritykseni on täyttänyt jo kymmenen vuotta.
Paljolti tästä matkasta on kiittämistä omaa perhettäni. Perheeseeni kuuluu puoliso ja viisi ihanaa lasta. Perhe on toiminut voimavarana ja innoittajani taidetyölleni. Olenkin paljon tuonut kortteihini lapsiaiheita. Näin isänä olen myös saanut kokea suuria tunteita lasten kanssa. Omien lasten silmien kautta on kyllä heijastunut elämääni niin paljon rakkautta ja ilon tunteita.
Tämän reilun kymmenen vuoden sisällä, ihmisen tarve tulla rakastetuksi ei ole muuttunut. Kysymme yhä samoja kysymyksiä, saanko olla, riitänkö minä. Rakkaudesta ja vaille jäämisestä myös keskustellaan enemmän. Kaipaamme hyväksyntää ja nähdyksi tulemista.
Hienointa työssäni on se, että saan olla sanoittamassa tunteita. Kun tunteet muuttuvat sanoiksi, ne tulevat samalla näkyväksi. Ajattelen, että näkyvällä on taas mahdollisuus tulla rakastetuksi. Postikorteissa on vielä se hienous, että ne korostavat merkityksiä. Syntymäpäivät, valmistujaiset yms. Minulle keskiössä on ollut tuoda näkyville ihminen itsessään, ilman valmiin vaatimusta, että saa tulla rakastetuksi sellaisena kuin on.
Teksti: Joel Jyrinki
Kuvat: Susanna Aalto
Jätä kommentti